"If one day the speed kills me, do not cry because I was smiling."

Oli vaan yksinkertaisesti ihan pakko, kun tälle uutiselle olen koko illan tässä itkeskellyt.

Paul Walker 1973-2013

 

Rest in peace <33

My stereo don't play love songs at all

Hei taas. Kiiski haastoi minut ja mikäs tässä, ajattelin saman tien vastata tähän haasteeseen kuunnellen ylle linkattua biisiä, joka piristää mun fiilistä tällähetkellä tosi paljon. Muttamutta...


Säännöt :

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää myös vastata haastajan 11 kysymykseen.

3.Haastetun pitää 11 kysymystä uusille haastetuille.

4.Pitää haastaa 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.

5.Sinun pitää kertoa, kenet olet haastanut.

6. Ei takaisin haastamista.

 

 

11 FAKTAA CLEARWATERISTA

 

1. Mä olen hirvittävän huono aamuherääjä. Varsinkin kouluaamuisin herääminen seitsemältä tuottaa mulle kamalaa tuskaa ja yleensä kellon soimisen jälkeen hautaudun sinne peiton alle piiloon päivää ja kylmyyttä, kunnes joku (yleensä se on äiti) tulee mut herättämään ja mun on pakko alistua. Viikonloput ja lomat ovat siis mun parhaita kavereitani.
2. Mä tunnen samaistuvani tosi moniin elokuvien/tv-sarjojen/kirjojen hahmoihin ja näen monissa hahmoissa tosi paljon samaa, mitä mussa itsessäni on. Tällä hetkellä kaikkein pelottavinta on, että Varjojen kaupungit-sarjan hahmo Simon Lewis vastaa luonteeltaan (ainakin elokuvassa) mua itseäni ihan liikaa.
3. Ja jatkaakseni vielä tästä elokuvateemasta; yleensä mun kaikki lempparit on miehiä. Syytä tälle en tiedä. Ainoat naishahmot, joista olen vähään aikaan tykännyt, ovat molemmat peräisin Nälkäpelistä: Katniss Everdeen ja Johanna Mason. Ja tähän listaan kuuluu myös Taru Sormusten herrasta ja Hobitti -elokuvissa esiintyvä haltianoita Galadriel.
4. Muuttaisin mielelläni Englantiin, Irlantiin, Uuteen-Seelantiin tai Amerikkaan jonakin päivänä, jos vain mahdollisuus olisi, sekä rahaa tietenkin.
5. Mulla on monia sankareita, mutta vain kaksi heistä on elänyt/elää oikeasti. Toinen heistä, joka on tiettävästi oikeasti ollut elossa, on Davy Crockett, joka kuoli Alamon taistelussa 1836. Muut mun sankarit ovatkin sitten Sherlock Holmes, Thorin Tammikilpi ja pari muuta. Jääköön arvoitukseksi se toinen oikeasti edelleenkin elävä sankarini.
6. Mulla on taipumus alkaa ajatella englanniksi, jos luen pitkään englanniksi kirjoitettua tekstiä. Ja huomaan myös puhuvani yksikseni englantia sen jälkeen, jos lausun ajatukseni ääneen. Se on toisinaan rasittavaa huomata.
7. Lempiaineeni koulussa ovat äidinkieli ja historia, sekä englanti. Ketäänhän tämä tieto ei kiinnostanut, mutta eipäs se nyt haittaa.
8. En voi lukea itseäni kovin seuralliseksi ihmiseksi. Viihdyn muutaman ihmisen porukassa, koulussa mun läheisiin ystäviin kuuluu neljä tyttöä, joiden kanssa vietän eniten aikaa. Viihdyn myös hyvin yksin.
9. En omista kosketusnäyttöpuhelinta.
10. Saan inspiraatiota kirjoittamiseen joskus ihan oudoistakin asioista; kissan kanssa parvekkeella käymisestä, jostain yksittäisestä sanasta, tanssiharkoista koulussa jne.
11. Vihaan sitä, jos ihmiset taivuttavat joiden elokuvien/kirjojen/tv-sarjojen hahmojen nimet väärin. Jos joku vaikka taivuttaa Legolas-nimen genetiiviin Legolasin sijasta Legolaksen, mua alkaa ärsyttää.

 

11 KYSYMYSTÄ CLEARWATERILLE

 

1.) Jos saisit olla joku taivaankappele, mikä olisit? Miksi olisit juuri tämä?

- Haluaisin olla tähti. Syytä tälle en tosiaankaan tiedä, se tuli ensimmäisenä mieleen. Tähdet ovat kauniita ja luovat tunnelmaa ja antavat inspiraatiota.

 2.) Pahin pelkosi?

- Myönnän pelkääväni kuolemaa. En liioin omaa kuolemaani, koska olen jo hyväksynyt sen, että kaikki täältä lähtevät joskus. Pelkään lähinnä läheisten ihmisten kuolemaa ja sitä, miten se vaikuttaa muhun itseeni, sillä on erinnäisiä mainitsemattajättämiäni tapahtumia/tilanteita, jotka ovat muuttaneet mua ihmisenä.

 3.) Kuvaile yhdellä kuvalla sun tämän hetkinen tunnetilasi.

- Päätelkääpä tästä.

 4.) Jos saisit mahdollisuuden muuttaa minne tahansa maahan/kaupunkiin joka sijaitsee tällä planeetalla, minne muuttaisit? Miksi?

- Muuttaisin luultavasti joko Uuteen-Seelantiin sen kauniiden maisemien takia, joita voisin katsella kaiket päivät; tai Englantiin, sillä maalla on kiehtova historia ja niinikään kauniit maisemat; tai Irlantiin, lähes samasta syystä kuin edellinen.

 5.) Uskotko johonkin yliluonnolliseen?

- Uskon, mutten ihan rajattomasti. Uskon, että kuoleman jälkeen voi olla elämää, ja että jonkinlaisia aaveita voi olla olemassa, sekä taikuutta. Ja enneunet voivat myös olla mielestäni mahdollisia.

 6.) Lempikukkasi?

- Tykkään ruusuista, sillä niiden väreihin liittyy symboliikka, joka antaa inspiraatiota. Ruusut ovat myös kauniita ja on mukava miettiä, miksi ruusun antaja on antanut juuri sen värisen ruusun esim. rippijuhlien jälkeen.

 7.) Eniten sinulle merkinnyt hetki elämässäsi?

- Kaikki hetket ovat merkittäviä, koska milloinkaan ei tiedä, milloin täältä lähdetään. Varmaankin kuitenkin merkittävimpiin kuuluvat kaikki elämän onnelliset hetket ystävien ja läheisten kanssa.

 8.) Yleisin susta sanottu vertauskuva? Eli millaiseksi ihmiset yleensä vertaa sua.. Esim. Matti, sä olet tuollainen bodari.

- Kuulen tosi harvoin vertauskuvia itsestäni. Kuulin tosin kerran, että olen vähän susimainen. 

 9.) Lähestyvän joulun kunniaksi: Mielestäsi kaunein joululaulu? Jos et pidä mistään joululauluista, skippaa kysymys ja kerro, mikä on ensimmäinen asia sun oikealla puolella ja kerro sen esineen tarina/siihen liittyvä tarina.

- Kaunein joululaulu on Varpunen jouluaamuna.

 10.) Suurin ei-salainen unelmasi?

- Se, että saisin joskus kirjoitettua oman kirjan.

 11.) Kumpi tuli mielestäsi ensin, kana vai muna? Perustele.

- Ihana kysymys, hih. Mielestäni ensin oli kana, koska Jumala loi kanan, joka sitten muni munan. Yksinkertaista, eikö vaan?

 

 

KYSYMYKSET HAASTETUILLE

 

1) Mitä inhoat kaikkein eniten?

2) Onko sinulle tapahtunut koskaan mitään sellaista, mitä et ole tahtonut uskoa todeksi?

3) Mitä teet tämän haasteen lisäksi juuri nyt?

4) Mikä oli viimeisin lausumasi sana?

5) Kuvaile itseäsi kolmella sanalla.

6) Mihin kiinnität ensimmäisenä ihmisessä huomiota?

7) Onko sinun vaikeaa sopeutua uusiin paikkoihin tai tottua uusiin asioihin?

8) Mitä vasemmalla puolellasi on juuri nyt?

9) Kumpi on tärkeämpää; maallinen omaisuus vai henkinen terveys?

10) Mikä on kaikkein helpointa sinulle?

11) Missä koet olevasi hyvä?

 

 

HAASTETUT

 

11 on vähän suuri määrä, koska en edes omien muistikuvieni mukaan lue niin montaa blogia. Tai luen, mutten niin aktiivisesti, joten (kun takaisin ei kerran saa haastetta heittää), tässä on nyt yksi:

 

http://nievari7alec.blogspot.fi/

Miehen mentävä matka-arkku, seassa onnenlantteja ja lapislatsulia

Juha Tapio - Lapislatsulia


Edellisestä postauksesta on jo ikuisuus. Olen pitkään ajatellut kirjoittavani, mutta sitä ei vain ole saanut aikaiseksi. Viimeksi postausta on tullut heinäkuussa, jonka jälkeen on tullut koettua vaikka minkälaista: muutamat keskiaikamarkkinat, yhdeksännen luokan alku, Luukaupunki elokuvateattereissa, liput Juha Tapion keikalle ynnä muuta sellaista.

Sen voin ihan yleiskäsitteenä ilmaista, että keskiaikamarkkinoihin ei kyllästy koskaan. Niillä jaksaa käydä, vaikka olisi kuinka useilla käynyt. Ensi kesänä Hollola, Turku, Hämeenlinna, Verla ja luultavasti myös Tuusula. Rohan talleilla on myös ensi kesänä aivan uusi show. Odotan sillä enemmän kuin innolla.

Yhdeksättä luokkaa on tässä taivallettu kohta kouluvuoden puoliväliin asti ja hyvin on mennyt. Tavallista meininkiä. Ei mitään sen ihmeellisempää. Tuntuu kuitenkin todella oudolta, että yhteishaku on tulossa eteen ja peruskoulu saa päätöksensä. Seuraavana etappina on lukio.

Tässä on mennyt jotenkin rutiini tähän kirjoittamiseen, enkä oikein osaa ajatella, mitä seuraavaksi pitäis sanoa. Voisin oikeastaan hakea uudestaan sitä ideaa kysymällä teiltä, että millaista postausta kaipaisitte;

• Kertoisinko lisää itsestäni?
• Jostain mielenkiinnonkohteestani; mistä (kirjoittaminen, lempielokuvani ynnä muut)?
• Vai jotain ihan muuta?

Kommenttia saa laittaa^^. My day ei toimi, koska videopostaukset eivät ole alaani. Lupaan tehdä tämän kyseisen postauksen, jota toivotte, vielä tämän vuoden puolella.

Sen voin vielä tähän loppuun sanoa, että Vain elämää. Uusi kausi, mikä sai mut taas kuuntelemaan musiikkia ihan hulluna. Ja sen lisäksi sain tuossa hankittua liput Juha Tapion keikalle, joka on 15.12. Kyseisen miehen musiikissa on vain jotain sellaista, mikä saa mut aina hymyilemään ja laulamaan mukana, tanssahtelemaan ja muuta. Kuunnelkaa esimerkiksi tuossa postauksen alussa linkkinä oleva biisi (otsikko on samaisesta biisistä).

Mutta oli kiva teille taas kirjotella, tavataan taas. Pistäkää kommenttia tulemaan.

Turun markkinoilla armon vuonna 1489

Turun markkinat ovat ohitse. Itse nautin markkinahuumasta perjantaina ja eilen sunnuntaina. Perjantaina tapasin erään ystäväni markkinoilla ja pääsimme yhdessä katsomaan Rohan Tallien Pyhän Antoniuksen Tulet. Perjantai oli erittäin mukava päivä ystävän kanssa markkinoita viettäessä ja tapaamisen lisäksi kohokohtana tietysti turnajaiset.

Matka Turkuun alkoi perjantaina puoli kymmeneltä aamulla ja Turkuun saavuimme noin klo 13. Lunastimme äidin kanssa turnajaisiin varatut liput heti markkina-alueelle päästyämme ja aloimme sitten odotella ystävääni, joka saapuikin hiukan vaille klo 14. Kiertelimme kahdestaan äidin lähdettyä yksikseen; kävimme kiertämässä läpi markkina-alueen ja siirryimme tuomiokirkkoon. Siellä kulutimme vartin verran ihaillen ja kuvaillen, kunnes menimme uudelleen markkina-alueelle. Kello alkoi näyttää neljää ja siirryimme tuomiokirkontorille turnajaiskentän laidalle odottamaan. Meidät päästettiin sisälle, sillä liput meillä oli jo ja eikun hyvät paikat varaamaan ja odottelemaan. Mielestäni saimme hyvät paikat ja kamera esiin, kun show alkoi. Ystäväni piti show'sta, kuten tein minäkin. Tuntui kuitenkin oudolta, että asetelmat olivat muuttuneet sitten Helsinki Horse Fairin, jossa Pyhän Antoniuksen Tulet katsastin viimeksi. Ei se haitannut, hetken hämmennyksen vain aiheutti. Tästä toipuneena turnajaisten loputtua sain mukaani palasen peitsen kärkeä. Tiedän, mutta silti. Ja saimme yhteiskuvan ystäväni kanssa Rohan Tallien Jaakko Nuotion ja hänen hevosensa Feren kanssa. Kotona olimme äidin kanssa perjantaina vähän vaille yksitoista.

Eilen sunnuntaina saavuimme äidin kanssa markkinoille hiukan yli yksi ja mentiin ostamaan liput klo 17 turnajaisiin. Kierreltiin äidin kanssa tuomiokirkko ja museo, jonka alakerrassa pääsi kulkemaan aitoja keskiaikaisia katuja. Siellä oli muutamassa paikassa kyltti "tässä tehdään arkeologisia kaivauksia kesällä 2013", huimaa. Pari kertaa tuli mietittyä, kun astuin jonkin talon raunioita ihailemaan, että "tässä on joku joskus kävellyt". Sitten menimme uudelleen turnajaisiin ja jälleen uusia kuvia. Sain lippuja ostettaessa ilmaisen julisteenkin, siitä kuvaa postauksen loppupuolella parin ostoksen kera. Sunnuntaina markkinoilta kotiuduttiin yhdeksän maissa.

Markkinoilla elettiin siis armon vuotta 1489, Pyhän Laurentiuksen markkinat ja kuninkaan kirjurit myönsivät arvonimiä ja hullunpapereita. Itsellä oli alunperin suunnitelmissa hakea hullunpaperit, mutta toisin kävi; minulle myönnettiin keisarinnan arvonimi.

Lopputuloksena erittäin onnistuneet markkinat kaikin puolin. Odotettaessa seuraavaa kesää ja sitä, että Turun markkinoille matkataan uudestaan. Seuraavana vuorossa Verla, Hämeenlinna ja Tuusula.
Ja loppuun kuvia Turun markkinoilta ja muutama kuva Rohanin turnajaisistakin.

Tuomiokirkosta, en muista mikä niistä monista kappeleista se oli.

Tuomiokirkon uruista. Täytyy sanoa, että on pikkaisen hienommat kuin täällä meillä päin kirkossa.

Itse tuomiokirkko ulkoa päin.

Lippu. Komea kyllä.

 

Turnajaisten kaksi ritaria, persialaiset Abelone Zavalotse ja Faris al-Din Aqtai.



Ritari saa siunauksen.



"Tästä saatiin lähitaistelun maku."



Turnajaisten espanjalaiset ritarit Alonso de Ercilla ja Luis Fajardo.



Abelone näyttää mallia kuinka tuo pitää tehdä.

Alonson taidonnäyte - kyllä nyt sai sipuli kyytiä.

Ritarit yleisöä tervehtimässä.

 

 



Rohan Tallien rekka kuvattuna.

 

Turnajaiskenttä.

Edellinen myös tämäkin.

 

Sisäänkäynnillä tuollainen.

 

Kokosin eilen vaatekaappini oveen tuollaisen kollaasin. Keskellä suurin on siis se saamani juliste. Kollaasi näyttää vielä vähän rujolta, sillä siihen on jätetty tilaa muille kuville.

 

Ostoksia; kangaskassi, jääkaappimagneetti (kuvassa Rohan Tallien Jaakko Nuotio ja Fere) ja peitsen palanen.

 

Magneettia ja kangaskassin tekstiä vähän lähempää.

 

Ja tähän loppuun vielä Hans Zimmerin sävellys, joka tuli kuultua myös turnajaisissa.

 

And i believe it, i believe it

Ihan ensiksi, myöhässä, hyvää juhannusta kaikille lukijoille. Ja samalla hyvää kesälomaa. Itse pääsin kahdeksannelta luokalta tokariin tyytyväisenä, keskiarvolla johon tähdättiin, eli 9.0. Voin rauhassa siirtyä yhdeksännelle luokalle.

Nyt kesäloman alussa olen ollut vain kotona, en ole käynyt oikein missään. Konfirmaatio oli 26.5. sillä kävin iltariparin, kuten varmaan kerroinkin edellisessä postauksessa (en muista enää). Meillä oli mahtava porukka, mahtavat isoset ja mahtavat opet, kiitos teille kaikille <3 Isoisoiso kiitos; rippikoulu on elämys, koki sen miten tahansa. Kohti isoskoa sitten vain ^^ (oma isonen melkein pakotti minut menemään isoskoon, joten kai on mentävä : ).

Kesääni on liittynyt aika paljon kirjojen lukemista. Sain kirjallisuusdiplomin, ja opettaja antoi samalla minulle kirjan Miss Farkku Suomi. Sitä en ole vielä lukenut, mutta ensimmäisenä kesälomalla luetuna kirjana on Kenn Follettin Taivaan pilarit, 1008 sivuinen kirja, jota aloittelin jo toukokuun loppupuolella. Olen nähnyt tästä kirjasta tehdyn tv-sarjan jo aiemmin ja sanon rehellisesti, että tykkään kyllä. Kirjassa kuvailu oli kuitenkin aika rankkaa, mutta sisällöltään hyvin hieno kirja. Samoin kuten tv-sarjassa on aika raakojakin kohtauksia, mutta tarina sisällöltään on kaunis. Jossain vaiheessa kirjoitan arvostelun tästä kirjasta toiseen blogiini ja tv-sarjasta myös, kun katson sen tässä jälleen läpi.

Odottelen kovasti Turun keskiaikamarkkinoita, jotka ovat siis ensi viikolla ja kestävät neljä päivää. Äidin kanssa sinne on tarkoitus mennä perjantaina ja sunnuntaina. Perjantaina tapaan markkinoilla erään ystäväni (tämän lukeva ystävä tietää olevansa kyseessä) ja odotan sen vuoksi markkinoita vielä enemmän: pääsemme yhdessä katsomaan Rohan tallien Pyhän Antoniuksen tulet! Aivan fantastista! Otan kuvia pitkin markkinoita ja voin sanoa, että nyt jaan teille kuvia siitä, miltä markkinoilla näytti, kun aikaisemmin en ole sitä tehnyt. Ja tietysti muutenkin kuulumisia markkinoiden tiimoilta^^. Sitä saatte kuitenkin odotella sellaisen viikon verran. Mutta nyt, viettäkää kivaa kesälomaa.

Kesälomaa odotellessa

Aika on ollut kortilla viimeiset viikot aina, vaikka olen yrittänyt patistaa itseäni blogin ääreen, koskaan en siitä huolimatta ole sitä tehnyt. Mutta kai minä sitä turhaan selittelen, koska ymmärrätte varmasti, että koulu vie aikaa, varsinkin koeviikko. Ja rippikoulu täytyi saattaa kunnialla päätökseen, sillä konfirmaatio uhkaa minua jo heti huomenissa. Ei pelkoa, hyvin se menee.

Mitään kertomisen arvoista minulle ei ole tapahtunut, kuteen ei yleensä muutenkaan. Sen voin sanoa, että olen hyvin iloinen siitä, että kesä on viimeinkin saapunut tänne oi niin kauniiseen Suomeen. Lämmintä on jo mukavasti, ja vaikka sadepäivät sekoittavat ajoittain suunnitelmia, se kuuluu asiaan.

Eipä tässä mitään muuta ole tapahtunut. Menee ihan kivasti, vaikka koulu väsyttää ja nämä viimeiset viikot varsinkin. Vielä viikko jäljellä, se pitäisi jaksaa edes hiukan kunnialla läpi.

Kesälomalla blogiin ei varmaankaan tule postauksia (ihan kuin niitä tulisi nytkään) kauhean paljon. Kirjoitan varmasti kyllä reissuista, joita teen, sitten kun ehdin, mutta varautukaa siihen, että postauksia tulee vähemmän. Mutta tähän loppuun toivotan kaikille hyvää kesää!

Parvekkeella on kiva olla : )))

For heart and soul

Aika on jälleen kulkenut kuin siivin ja edellisestä postauksesta on jo viikkoja. Ulkona on harmaata ja sataa vettä, enkä minäkään ole paljoakaan mitään puuhaillut. Koulussa vain ja sen jälkeen kotona, eivätkä nämä kuluneet viikonloputkaan niin ihmeellisiä ole olleet. Eipäs, nyt mä valehtelin, kävinhän tuossa 6.4. Tampereella Hevosmessuilla äidin kanssa. Vaikka en harrastakaan hevosia, en ole ratsastanut kuin ponilla joskus kokeillut, niin siellä oli ihan hauska käydä. Valjakkoajo näyttää aivan mahtavan hauskalta, sillä katsoin siitä näytöskilpailun, eräänlaisen minimaratoonin. Se kolahti ja kovaa. Olisi hauska joskus kokeilla. Ben Simonsén on aivan mahtava ajaja ja hänen hevosensa Artemis on aivan mahtava, ollessaan 22-vuotias.
Ja 4.4. tuli käytyä Nastolan R-Kioskilla moikkaamassa entistä mäkikotkaa, nykyisin enemmän ravimiehiä olevaa Toni Niemistä. Sain nimikirjoituksen, josta kuvaa tämän postauksen loppupuolella.

8.4. julkaistiin sitten tämä täälläkin monesti hehkuttamani Hobitti: Odottamaton matka -elokuva DVD:lle, ja kukas sen hankkikaan heti ilmestymispäivänä? Olen tässä viikon mittaan nyt sen katsellut muutaman kerran (muutaman ja muutaman: kymmeniä kertoja kelannut läpi). On se vaan niin rakas. Taidanpa pureutua tuolla toisen blogini puolella Smaugin autioittamaan maahan vähän enemmän tässä joku kerta, sillä en millään jaksa odottaa sitä. Fanityttöilykohtaukset uhkaavat vahvasti tässäkin kohtaa. Mutta yritän pitää itseni aisoissa. Loppupostauksessa on vähän kuvia myös liittyen Hobittiin.

Kuten olette varmasti huomanneet, blogi on kohdannut aikamoisen muutoksen. Banneri on vaihtunut, ulkoasu myös täysin. Ja jos huomaatte vasemmassa reunassa sivua rullatessa mukana kulkevan tiikerin, älkää ihmetelkö: se on Piin elämä -elokuvan Richard Parker -tiikeri. Ja myös banneri on muokattu eräästä Piin elämä -elokuvan kuvista, ja alkuperäisen näette tässä. En ole itse tätä elokuvaa vielä nähnyt, mutta kirjan sain eilen luettua (lukekaa arvostelu toisesta blogistani). Kertokaa joku kommentilla, jos olette elokuvan nähneet. Itse olen ihan tyytyväinen ulkoasuun ja etenkin rullatessa mukana kulkevaan suloiseen Richard Parkeriin (anteeksi, jos tiikerin kuva jotakuta häiritsee, oli vain pakko. Alunperin siinä oli Aamunkoi-kirjan kannesta tuttu shakkinappula, kunnes löysin Richard Parkerin).

Mutta nyt, kun olen onnistunut edes hiukan päivittelemään kuulumisiani, laitellaanpas niitä kuvia loppuun (ette saa biisiä).

Tänään kävin Kärkkäisellä ja huomasin aika viehättävän pahvikuvan Hobitista: se oli pakko kuvata.

Ja sama kävi Anttilassa.

Toni Niemisen nimikirjoitus.

Hobitti: Odottamaton matka -DVD, kuten lupasin siitä kuvaa.

Kuvailin kerran Triossa Lahdessa Les Misin mainosta.