For heart and soul

Aika on jälleen kulkenut kuin siivin ja edellisestä postauksesta on jo viikkoja. Ulkona on harmaata ja sataa vettä, enkä minäkään ole paljoakaan mitään puuhaillut. Koulussa vain ja sen jälkeen kotona, eivätkä nämä kuluneet viikonloputkaan niin ihmeellisiä ole olleet. Eipäs, nyt mä valehtelin, kävinhän tuossa 6.4. Tampereella Hevosmessuilla äidin kanssa. Vaikka en harrastakaan hevosia, en ole ratsastanut kuin ponilla joskus kokeillut, niin siellä oli ihan hauska käydä. Valjakkoajo näyttää aivan mahtavan hauskalta, sillä katsoin siitä näytöskilpailun, eräänlaisen minimaratoonin. Se kolahti ja kovaa. Olisi hauska joskus kokeilla. Ben Simonsén on aivan mahtava ajaja ja hänen hevosensa Artemis on aivan mahtava, ollessaan 22-vuotias.
Ja 4.4. tuli käytyä Nastolan R-Kioskilla moikkaamassa entistä mäkikotkaa, nykyisin enemmän ravimiehiä olevaa Toni Niemistä. Sain nimikirjoituksen, josta kuvaa tämän postauksen loppupuolella.

8.4. julkaistiin sitten tämä täälläkin monesti hehkuttamani Hobitti: Odottamaton matka -elokuva DVD:lle, ja kukas sen hankkikaan heti ilmestymispäivänä? Olen tässä viikon mittaan nyt sen katsellut muutaman kerran (muutaman ja muutaman: kymmeniä kertoja kelannut läpi). On se vaan niin rakas. Taidanpa pureutua tuolla toisen blogini puolella Smaugin autioittamaan maahan vähän enemmän tässä joku kerta, sillä en millään jaksa odottaa sitä. Fanityttöilykohtaukset uhkaavat vahvasti tässäkin kohtaa. Mutta yritän pitää itseni aisoissa. Loppupostauksessa on vähän kuvia myös liittyen Hobittiin.

Kuten olette varmasti huomanneet, blogi on kohdannut aikamoisen muutoksen. Banneri on vaihtunut, ulkoasu myös täysin. Ja jos huomaatte vasemmassa reunassa sivua rullatessa mukana kulkevan tiikerin, älkää ihmetelkö: se on Piin elämä -elokuvan Richard Parker -tiikeri. Ja myös banneri on muokattu eräästä Piin elämä -elokuvan kuvista, ja alkuperäisen näette tässä. En ole itse tätä elokuvaa vielä nähnyt, mutta kirjan sain eilen luettua (lukekaa arvostelu toisesta blogistani). Kertokaa joku kommentilla, jos olette elokuvan nähneet. Itse olen ihan tyytyväinen ulkoasuun ja etenkin rullatessa mukana kulkevaan suloiseen Richard Parkeriin (anteeksi, jos tiikerin kuva jotakuta häiritsee, oli vain pakko. Alunperin siinä oli Aamunkoi-kirjan kannesta tuttu shakkinappula, kunnes löysin Richard Parkerin).

Mutta nyt, kun olen onnistunut edes hiukan päivittelemään kuulumisiani, laitellaanpas niitä kuvia loppuun (ette saa biisiä).

Tänään kävin Kärkkäisellä ja huomasin aika viehättävän pahvikuvan Hobitista: se oli pakko kuvata.

Ja sama kävi Anttilassa.

Toni Niemisen nimikirjoitus.

Hobitti: Odottamaton matka -DVD, kuten lupasin siitä kuvaa.

Kuvailin kerran Triossa Lahdessa Les Misin mainosta.

Birthday with the Hobbit

Tänään siis ollaan tässä vietelty 15v syntymäpäivää (olenko jo niin vanha?). Päivä on mennyt aivan normaalisti, eipä tässä mitään ihmeellisempiä.
Syntymäpäivälahjaksi sain kummeilta kirjaversiona Sotahevosen, äidiltä pörrösukat (<333) ja liput tämän päivän näytökseen Hobittiin klo. 17, josta palailin tunti sitten ja mummi ja ukki antoivat vain rahaa, jotta saan ostaa jotain kivaa.

Rakastan Hobittia edelleen, voisin käydä katsomassa sen aina vain uudestaan ja uudestaan. En jaksaisi millään odottaa Smaugin autioittamaa maata. No, onpahan jotain miksi odottaa tämänkin vuoden loppua. Silloin tulee myös Nälkäpeli - Vihan liekit -elokuva. Tänä vuonna ei muuten olekaan paljoakaan mitään, mitä täytyisi käydä katsomassa Finnkinon puolella.

Muuten tässä mennään ihan mukavalla fiiliksellä. Tuosta torstaisesta ketutuskohtauksesta ollaan päästy yli ja mietinnässä on, että milloin sitä oikein kaikkea kirjoittelisi (nyt nimittäin pörrää päässä vaikka mitä ideoita Hobitistakin). Ja tänne blonginkin puolelle pitäisi jokin juttu saada. Siirrän sitä nyt taas ja sanon, että se tulee luultavasti olemaan Hobittiin liittyvä. Mutta saatte odottaa sitä vielä.

Christmas is coming!

Hei taas. Tässä viedään jo viimeisiä koulupäiviä, tänään on vihdoin perjantai. Ja se tarkoittaa sitä, että loma alkaa pian! Saa hetken vain olla, eikä tarvitse ajatella koulua ellei väkisin halua. Onhan se hiukan ankeaa siltä kantilta, että kaikkia kavereita ei näe, mutta ei ainakaan tarvitse istua kahdeksaa tuntia koulussa ja kuunnella kuolettavan tylsällä fysiikan tunnilla mitään energiasta (ja onneksi meillä loppuu fysiikka). Ja saa nukkua pitkään <333 Rakastan nukkua pitkään, kun herätessä on valoisaa, mutta itse ei huoneen pimennysverhojen vuoksi tiedä siitäkään yhtään mitään. Ja univelat kaikkoavat kuin neula heinäsuopaan. Lomat ovat parhaita ystäviäni <33.

Sain vihdoin kirjoitettua arvostelun  Hobitista. Sen löytää siis täältä: http://www.poemandflute.blogspot.fi/
Tuo on siis toinen blogini: kipin kapin vain jäseniksi sinne ne, jotka eivät vielä siellä ole!

Ajattelin, että alkaisin muutella blogin ulkoasua hiukan kausittain. Voisin tehdä vaikka jonkin Hobittiin liittyvän bannerin tai jotain : D Alan taas kyllästyä ulkoasuun. Muuttelin toisenkin blogin ulkoasua eilen ja mietin, että ehkä olisi korkea aika päivittää tämäkin. Minkäänlaisia ideoita? Ideoita bannerista? Olisiko hyvä, jos se kuvaisi hiukan minua (Miuku, historia/keskiaika, Taru sormusten herrasta, Hobitti...) ja sisältäisi siis sellaisia kuvia, jotka kuvaavat jotakin mistä minä pidän? Olisiko se hyvä? Laittakaa toki kommentteina ideoita.

Ja anteeksi, se novelli on niin myöhässä. En vain ole ehtinyt kirjoittaa sitä. Ja aina kun olen yrittänyt aloittaa, se on jäänyt yhteen lauseeseen, joka on lopulta niin tönkkö, että sillä on turhaa aloittaa yhtään mitään. Ja inspiraatio katoaa aina, kun se on tullakseen. Tällaista tämä elämä on.

Huomenna on joulujuhla, joka päättää syyslukukauden. Ja se tarkoittaa sitä, että minun täytyy mennä laulamaan muutamalle sadalle ihmiselle: onneksi ei kuitenkaan yksin. Se olisi katastrofi. Minua jännittää jo tarpeeksi nyt, vaikka meitä on laulamassa 2-4 ihmistä per kappale. Olen aika innoissani, sillä tämä on ensimmäinen kerta elämässäni, kun laulan mikkiin ihmisten edessä. Jollain lailla vatsani uhkaa kuitenkin kääntyä ympäri aina sitä ajatellessanikin, mutta eikai se mitään haittaa. Huomenna se kuitenkin on ja sen jälkeen ohi, että kyllä se kestetään kuin mies. Vai, enhän minä sitä niin voi kestää, mutta.. Ihan sama. Taidan oikeasti olla sekaisin.

En saa enää kirjoitettua mitään järkevää, joten koittakaa kestää. Kuviakaan nyt ei ole. Mutta, antakaa anteeksi ja...

Hyvää joulua!